tiistai 8. joulukuuta 2015

Donnan pentuesuunnitelma 2016

Donna ultrattu tiineeksi ja ensimmäinen Saletisti-pentue näkee toivottavasti päivänvalon viikolla 8.





Vanilla's Honey Finnish Design Famolas Gustaa-Adolf
Silmät tark. 9/15 ok 3/15 ok
Prcd-PRA Terve A Kantaja (b)
Pompen Normaali (N) Ei testattu
Lonkat B/B B/B
Kyynärät 0/0 0/0
Polvet 0/0 (vanhentunut) 0/0 (vanhentunut)
Näyttelyt ERI (serti Virosta) VARASERTI
Luonnetesti 174 110

Yhdistelmä Koiranetissä

Yhdistelmä on jalostustoimikunnan hyväksymä (10/2015)

Olen aina pitänyt Famolaksen koirista ja kun sain kuulla, että Haltilla ei ollut vielä jälkeläisiä, kiinnostuin heti tästä vahemmasta herrasta. Jalostustoimikunnan näytettyä vihreätä valoa, kävimme loka-marraskuun vaihteessa tutustumaan Vantaalle tähän nappisilmään. Vaikka tätä hommaa pitäisi tehdä järjellä, en voinut sille mitään, että Halti valloitti sydämeni saman tien. Seuraavat kaksi tuntia vietinkin pitkälti olohuoneen matolla istuskellen ja Haltia rapsutellen.

Halti on kaikinpuolin sopusuhtainen ja liioittelematon, oikeailmeinen pienempi uros. Luonteeltaan se tasapainoittaa Donnaa erinomaisesti. Haltin kanssa on harrastettu mm. agilityä ja etsijäkoiratoimintaa ja edelleen herran kanssa ollaan aktiivisia. Toisin kuin Donna, se ei ole ulkoillessa lähtemässä jokaisen vieraan matkaan. Haltista löytyy jonkin verran klassista remmirähjyyttä, mutta aktiivinen harrastustoiminta osoittaa ettei se ole tämän kanssa ylenpalttinen ongelma. Omistajan omien sanojen mukaan Halti on "oman perheen koira" - uskollinen omilleen ja suhtautuu vieraisiin usein kohteliaan välinpitämättömästi, mutta kun sen luottamuksen voittaa, niin se rakastaa täysillä. Aina valmiina lenkille ja mielellään kaikessa touhussa mukana.

Olen aina sanonut, että Donnalle pitäisi löytyä Kuron kaltainen uros ja kuinka ollakaan, taisin onnistua siinä!

Famolas Pylpyrä (Cora)

Perustiedot
Nimi: Famolas Pylpyrä, kutsumanimeltään Cora
Rotu: Suomenlapinkoira
Sukupuoli: Narttu
Syntynyt: 14.5.2015
Väri: Riista valkein ja ruskein merkein (geneettisesti siis merkkiriista valkoisin merkein)
Cora koiranetissä

Terveyshistoria
-Vanhempien perusteella Pompen-terve
-Itsenäisyyspäivänä 2015 eläinlääkärireissu silmähaavan ja -tulehduksen vuoksi.
-kesällä 2016 juoksut eivät ottaneet loppuakseen. Ultrattiin ja vaikka kohdussa ei muutoksia, saatiin kohtutulehduksen varalta antibiootit.
-9/2016 ei vieläkään juoksut loppuneet. Ultrattiin kolmannen kerran ja nyt näkyi oikean munasarjan kohdalla parin cm halkaisijan massa. Cora steriloitiin ja munasarjasta löydettiin ovuloimaton munasolu.

Luonne ja käyttäytyminen
Cora on pienestä pitäen ollut tomera ja määrätietoinen pentu. Se tuli kolmanneksi jäseneksi laumaamme ja pikkupentuaikan oli varsinainen kiusanhenki. Sillä riitti niin uteliaisuutta kuin äänihuuliakin, minkä vuoksi ensimmäiset kuukaudet menivät nuorta tyttöä kouliessa. Se on kuitenkin fiksu ja siltä löytyy ihmispehmeyttä eli kouluttaminen on kyllä mennyt nopeasti perille. Sisäsiisteys meni nopeast perille; ainoastaan yksin ollessaan tuli vielä puolivuotiaanakin kaikki mahdollinen ulos. Ihmisten ollessa kotona käyttäytyy kuin enkeli, mutta yksin jäädessään keksii kyllä aina jotain tuhottavaa, oli kyseessä sitten seinän järsiminen tai tavaroiden varastelu. Myös ruokahalu on Coralla ollut aina kohdallaan ja muutamaan kertaan on saatu jännittää, josko edessä olisi suolileikkaus.




Elämä täynnä yllätyksiä

Vilkkuluomi esillä ja peittää
osan silmästä. Oli todella
karun näköinen.
Kävin itsenäisyyspäivän aattona serkkuni luona vähän pikkujouluilemassa. Lapset odottivat kuitenkin kotona joten iltariennot lopetettiin hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Jahka kotia pääsin ja olin saanut koirat ulkoilutettua sekä tietenkin kaikki Coran yllätykset siivottua oli tällä vielä yksi ässä hihassa. Mitä lie poissaollessani keksinyt, mutta Coran vasen silmä näytti todella oudolta ja lähempi tarkastelu osoitti, että koiran alempi vilkkuluomi oli rajusti esillä silmän sisäkulmasta.

Meillä kun on niin hyviä kokemuksia silmistä ja vielä tieto siitä, että eläinlääkärillä käynti tarkoittaa silmätippojen saantia ja sormien ristissä pitämistä, niin ensimmäinen ajatus oli, että tästäkö nyt sitten lähdetään Viikkiin keskellä yötä. Soitin kuiten kunnalisen päivystykseen ensi alkuun jossa sanottiin, että ei tarvitse yöllä lähteä, katsotaan aamulla uudestaan.

Aamulla silmäkulma oli alkanut harmaantua, joten ensin soitto aistiin josta varmistivat, että tuskin löytyy silmälääkäriä itsenäisyyspäivänä mistään, joten toinen soitto kunnalliseen ja muutaman tunnin päästä päästiin silmää näyttämään.


Silmä onneksi näytti paljon hurjemmalta kuin vaiva todellisuudessa oli. Vilkkuluomen alla oli pieni pintahaava ja harmaus oli tulehduskudosta. Sitten ei kun silmätipat kehiin ja kotiin linnanjuhlia katsomaan. Isommissa kaupungeissa olisi tästä saattanut tulla isompikin paukku, mutta täällä maaseudulla ei lääkkeineen itsenäisyyspäivän eläinlääkärireissusta tullut kuin 85 € lasku - syy siihen miksi en Coralle ottanut vakuutusta. Nyt vain odotamme sormet ristissä, että kaikki menee hyvin.

Pikku tötteröpää.

torstai 3. joulukuuta 2015

Sinustako kotihoitaja?

Dany oli arka sähikäinen, mutta tiine
sellainen, joten tyttö sai armonaikaa.
Se synnytti kolme lapsukaista, mutta
valitettavasti opetti lapsilleen
sähisemisen minkä vuoksi se
erotettiin pennuistaan näiden
ollessa 10 vko vanhoja. Dany ei
koskaan purrut tai raapinut ja
rakasti rapsutuksia. Se lähti HESY:yn
koska KSEY:llä ei ollut tarjota
Danylle kotihoitopaikkaa ja
meillä se ei olisi koirien vuoksi
kesyyntynyt. Pennuista tuli käsikesyjä
kahdessa päivässä kun ne oli erotettu
emosta.
Rakastan kaiken karvaisia eläimiä ja koti ilman lemmikkieläintä on kylmä ja tyhjä. Aina ei lemmikki kuitenkaan elämäntilanteeseen sovi. Saattaa olla, että elämä on vasta niin alussa, että on vaikea kuvitella missä on vuoden päästä, saatikka sitten viidentoista. Tai vuosia on takana jo sen verran monta, että on parempi elää hetkessä kuin tulevaisuudessa. Lemmikkieläimiin menee myös rahaa, joskus yllättävänkin paljon, ja aina ei taloudellinen tilanne tue lemmikin hankintaa.

Kotihoitajuus on oiva ratkaisu kaikkiin yllä oleviin ongelmiin. Paikalliset eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä pelastaen hylättyjä ja kaltoin kohdeltuja lemmikkejä. Olen itse seurannut vierestä Kouvolan eläinsuojelyhdistyksen eli KSEY:n työtä. Ja vaikka resurssit olisivat loputtomat, siltikään kaikkia eläimiä ei yhdistyksen eläintiloissa pysty hoitamaan - tai se ei ainakaan ole eläinten edun mukaista. Tässä vaiheessa käännytään kotihoitajien puoleen.

Kotihoitaja nimensä mukaisesti ottaa lemmikit hoitoon omaan kotiinsa. Lemmikki on kuitenkin eläinsuojelyhdistyksen omaisuutta ja nämä ovat vastuussa eläimen hoidon taloudellisesta puolesta ruokahankinnoista eläinlääkärikuluihin. Moni kotihoitaja kustantaa kuitenkin mahdollisuuksiensa mukaan esim. lemmikin ruokinnasta aiheutuvat kustannukset. Kotihoidon pohjimmainen idea on pitää huolta lemmikistä kunnes se on valmis adoptoitavaksi. Adoptoimalla lemmikin eläinsuojelyhdistykseltä, pelastat yhden eläimen hengen ja annat sille mahdollisuuden elää loppuelämänsä onnellisena ilman tuskaa ja kärsimystä. Kotihoitajana pystyt auttamaan lukuisia eläimiä saavuttamaan saman päämäärän. Syitä miksi lemmikki tarvitsee kotihoitoa on monia.

Emokissat
Coco oli n. 3kk ikäinen kun se tuotiin
eläintalolle. Se ei päässyt toimiston
pöytää pidemmälle kun vein sen
kotia. Kukaan ei tätä täysin kesyä
pikkuneitiä kaivannut 15 vrk joten
se sai rokotukset ja lähti uuteen kotiin
kahden koiran kaveriksi.
Kesällä ja syksyllä eläinsuojelyhdistykset ovat täynnä tiineenä olevia naaraskissoja. Eläintalot ovat usein huono paikka synnyttää pentuja - taudit tarttuvat herkemmin kun kissojen vaihtuvuus on suuri ja pienet kopit ovat jokaiselle kissalle stressaavia. Lisäksi kasvavat pennut tarvitsevat paljon käsittelyä, jotta niistä kasvaisi sosiaalisia ja asiallisesti käyttäytyviä kissakansalaisia. Tästä syystä olisi hyvä, että emolle ja pennuille löytyi kotihoitaja. Tiineeseen kissaan pitäisi kyetä sitoutumaan n. 3 kuukaudeksi. Kotihoitopaikassa olisi hyvä olla rauhaisa tila, jossa emo voi hoitaa pentujaan häiriöttä ensimmäisen kuukauden ajan. Saman talouden toiset lemmikit, varsinkin kissat, saattavat olla emolle stressitekijä.

Kissanpennut Varsinkin kesällä ja syksyllä kissanpentuja tulee eläinsuojelyhdistyksille lähes viikottain. Kissanpentujen ikä vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Kokonaiset pentueet ovat yleensä villikissojen jälkeläisiä ja iästä riippuen tarvitsevat hyvän sosiaalistamisen. Mitä nuorempi villikissa on, sitä todennäköisempää sen kesyyntyminen on. Alle kuukauden ikäiset kissanpennut tarvitsevat pulloruokintaa jopa muutaman tunnin välein, joten nämä eivät sovi pitkää työpäivää tekeville. Kissanpentujen kotihoitajilta vaaditaan aikaa ja valmiuttaa opettaa pienille pennuille isojen kissojen tavat. Muut, sosiaaliset lemmikit toimivat aina hyvinä keinoemoina ja -isinä. Kissanpentujen kotihoitoon on hyvä sitoutua 1-3 kuukaudeksi.

Näin se sujuu! Nämä tulivat emottomina meille 1 vko ikäisinä. En ollut koskaan syöttänyt eläinvauvoja, mutta youtube auttoi.


Emottomat pennut hakivat pienestä pitäen läheisyyttä minusta ja koiristani. Donna kokeneena äitinä hoiti pentujen pissatukset nuolemalla peräpäät ruokailun jälkeen. Myös puolivuotias Cora oli luonnonlahjakkuus heti kun jaksoi rauhoittua. Suomenlapinkoira häntään on mukava käpertyä nukkumaan.

































Arat kissat
Eläinsuojeluyhdistyksiin tulee kissoja jotka ovat joko jonkun entisiä lemmikkejä, villieläimiä tai jotain siitä väliltä. Raapiminen ja pureminen on perheen lemmikeilläkin yleistä joten siinä vaiheessa kun arka "kesäkissa" kyhjöttää hiekkalaatikon takana ja suhisee kun sitä lähestyy se valitettavasti herkästi lajitellaan villikissaksi. Ja villieläimille, joita ei voi vapauttaa takaisin luontoon on valitettavasti vain yksi paikka. Arat kissat harvoin kesyyntyvät eläinsuojelyhdistysten tiloissa. Pieni suljettu tila aiheuttaa eläimessä lunnollisen hyökkäystilan, kun se ei voi paetakaan. Ihmiskontaktia kissa saa kerran päivässä. Lääkitseminen on mahdotonta, koska kissaa ei pysty käsittelemään. Näiden kissojen ainoat vaihtoehdot ovat lopetus tai kotihoitokokeilu. Ja koska kotihoitopaikkoja on muutenkin vähän, suurin osa tällaisista tapauksista, joita eläinsuojelyhdistyksille tulee viikottain ympäri vuoden, joutuu sille viimeiselle matkalle. Olen itse kuitenkin nähnyt kuinka lopetustuomion saanut "villikissa"otettiin kotihoitoon ja samana iltana antoi jo silittää itseään. Moni "tästä voisi tulla jotain" ei kuitenkaan koskaan saa mahdollisuutta näyttää potentiaaliaan ilman kotihoitopaikkaa. Arkojen kissojen kotihoitopaikkojen on oltava rauhallisia. Kesyistä, sosiaalisista kissakavereista saatta yksilöstä riippuen olla positiivista hyötyä. Yleensä arkojen kissojen kotihoitoaika 1-3 kuukautta ja kissat joko siirtyvät kesyynnyttyääneläinsuojelyhdistyksen tiloihin, ne adoptoidaan suoraan kotihoitajalta tai ne lopetetaan kesyyntymättöminä. Kotihoitajalta vaaditaankin realistista otetta kotihoitoon ja kykyä luovuttaa, mikäli kesyyntyminen ei selkeästi etene.

Sairaat kissat
Vaativa lääkitys, selittämättömät fyysiset oireet, apatia... Silloin tällöin eläisuojeluyhdistyksillä on asukkeina kissoja, joista tulisi loistavia lemmikkejä jos vain olisivat terveitä. Suuri osa kissoista pystytään kyllä hoitamaan ja lääkitsemään työaikojen puitteissa, mutta mikäli kissalla on esimerkiksi vakava silmätulehdus, jota pitää tipattaa kuudesti päivässä, on se yllättävän työläs hoidettava eläintalojen arjessa. Monet oireet saattavat olla myös stressipitoisia ja siinä vaiheessa kun kissa on ollut kaksi kuukautta löysällä vatsalla ja kaikki ruokavaliot on käyty läpi ja kokeet otettu, olisi ehkä hyvä päästä kokeilemaan josko ympäristön vaihto auttaisi. Sairaiden kissojen kotihoitajilta vaaditaan usein kykyä käsitellä kissoja ja tahdonlujuttaa saada se pilleri alas. Potilaan vaivasta riippuu kannattaako kotihoitajalla olla muita lemmikkejä.

Meillä on ollut muutama koira aina välillä
kokeilemassa kerrostaloelämää. Kuron
takia näitä ei ole montaa voinut ottaa,
mutta tämä nuori saksanpaimenkoira
vietti yhden viikonlopun häkin sijaan
kainalossa sohvalla ja koirakaverien
kanssa leikkimässä.

Koirat
Vaikka Suomessa ei ole samanlaista kulkukoirakulttuuria kuin on kissojen suhteen, silti eläinsuojeluyhdistyksille tulee jatkuvasti myös koira asiakkaita. Nämä ovat saapuneet eläinsuojelyhdistykselle eläinsuojelullisista syistä tai niiden ennalta ehkäisemiseksi. Eläintalot pystyvät harvoin tarjoamaan koirille niiden pitkaikaisempiin tarpeisiin soveltuvia tiloja, seuraa, liikuntaa tai koulutusta. Myös uutta kotia etsiessä olisi hyvä että koira olisi päästy "testaamaan" normaaleissa kotioloissa. Koirien kotihoitajia on monenlaisia maatilallisista kerrostalossa asuviin ja se on koirasta kiinni voiko kotihoitajalla olla muita lemmikkejä.

Muut eläimet
Gerbiilejä metallinkeräyksessä, punakorvakilpikonnia lähiöpuistossa, lemmikkipapukaija takapihan omenapuussa... eläinsuojelyhdistyksille tulee jatkuvasti myös muita eläimiä kuin kissoja ja koiria. Koska eläintalojen yleisimmät asukkaat ovat kuitenkin kissat ja koirat on tilat suunniteltu lähinnä näiden tarpeita silmälläpitäen. Tästä syystä muille pienlemmikeillä yritetään yleensä löytää kotihoitopaikka, jossa niiden kuntoa voidaan tarkkailla ja niille voidaan tehdä tarvittavat eläinlääkinnälliset toimenpiteet, ennen kuin niille etsitään uudet kodit.

Mikäli siis elämästänne puuttuu pehmosia ystäviä ja haluatte antaa aikaa ja rakkautta sitä tarvitseville, olkaa yhteydessä oman alueenne eläinsuojelyhdistykseen ja selvittäkää minkälainen kotihoitotilanne heillä on. Kertokaa rohkeasti omista rahkeistanne ja aikomuksistanne - kaikki apu otetaan varmasti kiitolisena vastaan.

Suomen Eläinsuojelu RY:n jäsenyhdistykset




Sijoituskoira

Mikä ihmeen sijoituskoira?

Vanilla's Honey Finnish Design.
Donna oli minulla sijoituksessa ja
tehtyään Vanilla's Honey N-pentueen
se siirtyi minun omistukseeni syksyllä
2014. Sijoitussopimus oli erinomainen
ensikosketus koirien kasvattamiseen.
Suuri osa suomalaisista koirankasvattajista tekee tätä muun elämänsä ohella, ihan tavallisissa kotiolosuhteissa. Tavoitteellinen koirankasvatus eli jalostus vaatii kuitenkin useita koirasukupolvia, jotta haluttuja ominaisuuksia saadaan eteenpäin. Mikäli kasvatustyötä tehtäisiin vain omilla koirilla ja näiden pennuilla, yhden koiran jälkipolvista kertyisi 15 vuoden aikana 5-6 koiraa. Tuo määrä on kaksinkertainen, mikäli kantanarttuja on kaksi ja vielä suurempi mikäli seassa on koiria, jotka eivät loppujen lopuksi sopineetkaan jalostukseen. Suuren koiralauman pitäminen ei ole mielekestä kenellekään, vähiten niille koirille.

Sijoituskoirat ovat ratkaisu tähän. Sijoitussopimusta voi helpoiten verrata auton omistajaan ja haltijaan. Kasvattaja omistaa sijoituskoiran kunnes sijoitussopimuksen ehdot ovat täyttyneet, jonka jälkeen omistajuus siirtyy koiran haltijalle, henkilölle, jonka kanssa sijoitussopimus on tehty. Sijoituskoira on pitkälti kuin oma koira, koiran haltija on vain hitusen enemmän velvollinen ilmoittamaan koiran kuulumisista kasvattajalle. Sijoituksesta tehdään virallinen kennelliiton sijoitussopimus. Kasvattajana minä en voi koiraa vaatia itselleni, vaikka sen virallisesti omistankin, ellei koiran haltija ole vakavasti rikkonut omaa osuuttaan sijoitussopimuksessa. Tällaisia tapauksia ovat lähinnä eläinsuojelulliset syyt.

Saletisti sijoituskoira

Famolas Pylpyrä
Cora oli minulla sijoituksessa, mutta
hormonihäiriö vuoksi se steriloitiin
vuoden ikäisenä.
Pyrin sijoittamaan jokaisesta pentueesta pääsääntöisesti yhden nartun tai poikkeuksellisesti yhden uroksen. Erittäin lupaavista tai normaalia riskialttiimmasta yhdistelmästä saatan sijoittaa useamman kuin yhden koiran.

Sijoituskodilta vaadin normaalia suurempaa kiinnostusta koiriin. Harrastenuisuus on plussaa, mutta ei välttämätöntä. Sijoituskoira pitää kuitenkin sosiaalistaa hyvin, eli se on pienestä pitäen totutettava monenlaisiin paikkoihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Tärkeintä kuitenkin on, että meidän henkilökemiat kohtaavat; näin sijoitusajasta tulee molemmille auvoisa.

Sijoituskoiran normaalista elämästä kertyvät kulut kuten ruokinta, rokotukset ja harrastukset maksaa koiran haltija. Viralliset terveystarkastukset ja jalostuksesta koituvat kulut maksaa kasvattaja. Lisäksi kasvattajana maksan kaikki haluamani ylimääräiset harraste- ja testikulut. Mikäli haluan, että sijoituskoira esim. viedään tiettyyn näyttelyyn, maksan tämän itse. Sijoitussopimuksen ajan sekä kasvattajalla että haltijalla on oikeus käyttää koiraa erilaisissa testeissä ja kokeissa.

Jokainen sijoitussopimus on yksilöllinen, mutta yleisesti noudatan seuraavaa kaavaa:
-Koira muuttaa sijoituskotiin luovutusikäisenä. Koirasta maksetaan 500 € takuumaksu.
-Koiran ollessa 2-4 vuoden ikäinen, se astutetaan. Yleensä koira on tällöin n. viikon kasvattajalla.
-Astutuksen onnistuttua koira palaa takaisin sijoitusperheeseen.
-Lasketun ajan lähestyessä, koira muuttaa kasvattajan luokse 8-10 viikoksi.
-Koiran hoidettua pennut, palautetaan 500 € takuumaksu ja koiran omistajuus siirtyy sijoitusperheelle.

Mikäli olette kiinnostuneet ottamaan sijoituskoiran tai haluatte muuten vain tietää lisää sijoituskoirista, olkaa rohkeasti yhteydessä!

Lisätietoja sijoituskoirista
Sijoituskoira - Koiranomistajan peruskurssi
Sijoitussopimus - narttu
Sijoitussopimus - uros