C-pennut pennut 4 vko

Poika1

Poika2

Poika3

Tyttö

C-pennut 3 viikkoa

Pennut täyttivät eilen 3 viikkoa ja aurinkoisen päivän kunniaksi kävimme ensi kertaa tutustumassa ulkoilmaan. Leikkasimme myös lapsosten kynnet ekaa kertaa. Pikupojalla on toisessa takajalassa kannuskynsi ja tyttö oli ehdottomasti joukon topakoin. Lapsoset on kovasti myös kasvaneet; pieni poika painaa rapiat 1200g ja meidän jättiläinen 1900g. Sen minkä pikkupoika häviää koossa se korvaa reippaudella; tänään nimittäin kokeilimme kiinteä ruokaa ensimmäisenä ja pikkupoika hoksi homman ensiyrittämällä ja kippo tyhjeni hurjaa vauhtia. Lapsoset änkeävät myös hyvää vauhtia pentulaatikosta ulos. Voisin kuvitella, että alkuviikosta pienokaiset siirtyävt pentulaatikosta pentuhuoneeseen :)

Poika 1

Poika 2

Poika 3

Tyttö

Joiku näyttelytreeneissä

C-pentujen syntymän myötä innostuin katselemaan lähialueen tulevia ryhmänäyttelyitä. Elokuun lopulla on sopivasti yhdet ryhmikset Anjalassa, joihin yli 10v veteraanit pääsevät maksutta. Joikuhan ei enään virallisesti minun ole (vaikka onkin jäänyt roikkumaan kennelliiton tietoihin), mutta Joikun omistajat ovat huippumukavia. Toisin sanoen saamme käydä hakemassa sille sen yhden virallisen näyttelytuloksen :)

Tuumasta toimeen ja nyt on parin viikon ajan muutaman kerran käyty Joiku kanssa treenailemassa. Joikuahan ei kiinnosta mitkään herkut kun ympärillä on muita koiria, mutta olen silti suhteellisen luottavaisin mielin. Jos ei muuta niin ollaan hieman paksuunnuttu kolmessa vuodessa, joten ehkä ei kehässä jakseta riehua enään ihan samalla tavalla. Tosin kun Donna juoksi treeneissä edellä niin silloin tietty vauhtia riitti ;)

C-pennut 2 viikkoa

Ja D-pennut askeleen lähempänä; Pirtin juoksut nimittäin alkoivat eilen :) Ensi viikon lopulla lähdemme käymään Haminassa riiausreissulla. Ja varauroskin on katsottu jos ei Haminassa onnistu ;)

Poika 1; niin kuin viikko sitten epäilin niin onkin merkkiriista. 

Poika 2; edelleen hirmuinen jötkäle - tulee selvästi isoisäänsä ;)

Poika 3; edelleen siskon kanssa samoissa mitoissa

Tyttö; kaikin puolin normimitoissa.

C-pennut 1 vko

Kaikkien pentujen paino on kaksinkertaistunut viikon aikana, lukuunottamatta meidän plösöä, mutta sekin jäi vain muutamasta grammasta kiinni. Pimpu puolustaa pentujaan edelleen voimakkaasti, joskin pahin hormoonihärdelli on jo laantunut. Periaatteessa Pimpuvaikuttaa jo hyvin kyllästyneeltä koko hommaan, mutta toisaalta tosiaan yksikään toinen koira ei saa tulla edes pentulan portille. Pimpulla on selkeästi ikävä ihmisiä, mutta ei voi minkään - jos pentuan portti on auki niin, että Pimpula voi vapaasti liikkua meikäläisen kainaloon niin sitten siellä on Donna heti vauvoja hoitamassa ja siitähän tietty syttyy sota. Toivotaan, että ajan myötä Pimpu hellittää hieman, että pennut pääsevät kasvamaan normaalisti lauman keskellä. Jos ei niin Pimpu pääsee kotia heti kun pennut täyttävät seitsemän viikkoa, jotta muu lauma pääsee vähän koulimaan pienokaisia.

Poika1

Poika2

Poika3

Tyttö

Saletisti sateenkaari kansaa

Kusti (Guorzzu) toimitti reilu parikymmentä vuotta sitten terapiakoiran virkaa. Suomenlapinkoiran
turkkiin on hyvä itkeä kasvukivut ja ahdistuksen sekä yksinäisyyden. Jokainen lapsi kokee varhaisnuoruudessa ja/tai teini-iässä hämmennystä ja ahdistusta, orpoutta ja outoutta. Siksi on äärimmäisen tärkeää meiltä aikuisilta osoittaa, että kaikki on ok. Vaikka olet erilainen, olet silti yhtä hyvä ja tärkeä. Lasten ja nuorten kuuluu saada rauhassa ja turvallisesti kokeilla ja tunnustella; ilman yhteiskunnan, perheen tai ystäven asettamia raameja.

Me ihmiset, emme kuitenkaan voi koskaan tehdä tarpeeksi, olla tarpeeksi riittäviä. Meihin heijastetaan omat ennakkoluulot ja ahdistukset. Vaikka sanoisimme "rakastan sinua"; vastaanottaja ei aina usko meitä. Ja siksi meillä on koirat. Siksi meillä on suomenlapinkoira. Sen rakkautta ei voi kiistää. Se ymmärtää aina ja pysyy aina vierellä eikä koskaan tuomitse.

Kun mitään ei tapahtunut, Pirtti otti suhteellisen lunkisti.

Kävimme siis Pirtin (Tuntitähden Gilka) kanssa antamassa tukemme seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolesta sekä juhlistamassa, sitä tosiasiaa, ettei heidän nykysuomessa tarvitse piilotella itseään. Gilka osoittautui oikeaksi terapia koiraksi; se oli erityisesti useiden lasten silitettävänä ja halailtavana. Pirtti otti väkijoukon ja melun oikein lunkisti. Senaatitorilla kun odotettiin paraatiin pääsyä niin Pirtti vain alkoi makaamaan kun mitään ei tapahtunut. Selvästi meidän maalaistyttöä kuitenkin väkijoukko väsytti, sillä paraatin jälkeen kun menimme koirapuistoon niin normaalisti sosiaalinen Pirtti vain kyyhötti jaloissani. Tiesin ettei Pirtti pahemmin hötkyilisi, mutta ihan näin loistavasti en osannut odottaa sen käyttäytyvän.