keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Postia jalostustoimikunnalta...

Hyvä kasvattaja suunnittelee jokaisen kasvattamansa pentueen erittäin tarkasti. Hän tietää tasan tarkkaan minkänäköisiä, -kokoisia ja -luontosia koiria toivoo pennuistaan kasvavan - unohtamatta tietenkään terveyttä. Yhdelle on tärkeätä näyttelymenestys, toiselle harrastenäyttö, kolmannelle metsästysvietti ja neljännelle pieni koko, jotta päästään agilityn medi-luokkaan. En maininnut terveyttä, koska haluan ajatella, että se on tärkeä ominaisuus kaikille. Tosin tässäkin jokainen kasvattaja on yksilö; toiset ottavat enemmän riskejä kuin toiset, jotkut tuijottavat lonkkaindeksejä ja eräät taas panostavat pitkäikäisyyteen.

Uskallan myöntää, että jalostuslinjani on vielä hakusessa. Tämän vuoksi tärkein kriteerini Donnalle urosta etsiessäni oli terveys. Elämä sairaan koiran kanssa, oli kyseessä sitten allergiasta tai epilepsiasta, on työlästä ja näin ollen seurakoiran kuuluu olla terve. Onneksi meillä on jalostustoimikunta! Ensimmäiset kolme urosta, jota Donnalle suunnittelin, tulivat bumerangina takaisin - liian suuret epilepsia, HC tai addison riskit. Niimpä päätin seuraavalla kerralla lähettää useamman koiran kerralla.

Internetin ihmeellisestä maailmasta, sekä lenkkipoluilta bongasin sitten uroksia, jotka täyttivät seuraavat kriteerit:
  • sukutaulussa ei "inhokki" koiria
  • ulkonäöllisesti minulle mieluisaa "tyyppiä"
  • ei liian nuori
  • ei liian monta pentuetta takana
Kaiken kaikkiaan lähetin jalostustoimikunnalle 24 koiraa, joka oli noin kolmannes kaikista "keräämistäni" koirista. 3 viikkoa myöhemmin sähköpostiini tuli vastaus, jonka mukaan kuusi koiraa oli hyväksytty. Olin innosta soikeana. Seuraavat kaksi tuntia laitoin plussia tukkimiehen kirjapidolla ylös ja sain vähennettyä urosehdokkaani neljään. Nuo neljä on saatu nyt mieluusjärjestykseen ja kahteen ensimmäiseen on jo otettu yhteyttä ja heidänkin puolesta vihreätä valoa näytetään. Seuraavaksi vuorossa olisi näiden koirien live-tapaamiset ja lopulliset päätöksen teot. Mahdollinen Donnan Pompen-testin tulos tietty saattaa sekoittaa pakan kokonaan. Jahka marraskuu saapuu pitäisi meillä olla tiedossa ensimmäisen Saletisti-pentueen isä ja sitä kautta koko tulevan kasvatustoimeni kantakoirat...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti