Viiran pennut syntyivät

Sintti ja Sintin sisko

Viiran lämmöt putosivat 36,8 asteeseen sunnuntai-aamuna 8.12.2019. Viira antoi kuitenkin odotuttaa ja lämmöt olivat edelleen reippaasti alle 37 astetta maanantai-aamuna. Päivän mittaan lämmöt alkoivat nousta ja vuorokauden vaihtuessa ensimmäinen pentu; pieni vain 166g painava sintti näki maailman. Tunnin sisällä pieni tyttö sai reippaan normaalikokoisen siskon. Hyvin pian Viira kuitenkin ryhtyi levollisesti hoitamaan pentuja. 



Aika kului, Viiraa juoksutettiin ylös alas portaita ja tunnustellessa tuntui pennun jalka. Vajaa kolmen vuoden takainen muisto Saletisti Saksikäsi Edwardista oli elävänä mielessä; tuolloin kolmelta aamuyöllä tuntui nenä sormenpäässä ja viisi tuntia myöhemmin; viidennellä yrityksellä saatiin Eemeli lypsettyä ulos. Nyt kuitenkaan yrityksistä huolimatta mitään ei tapahtunut. Varhain aamulla soitimme eläinlääkärin päivystykseen ja tunnin sisällä olimme pistämässä Viiraan kalkkia ja Oksitosiinia. Työntöpoltoista huolimatta pentu ei tullut ulos, joten ei kun leikkauspöydälle. Tätä osasin odottaa. Jo kotona tiesin, että jos pentu ei tule ulos, on leikkaus edessä; pentuja kun oli kuitenkin mahassa vielä viisi.

3,5 tuntia eläinlääkärille saapumisen jälkeen :)

Leikkauksessa kävi ilmi, että jumissa ollut (kuollut) pentu oli sivuittain eli tarjosi meille yhtäaikaa etu- ja takatassujaan. Viidestä leikatusta pennusta vain kaksi selvisi - jossittelijana en voi kun ajatella, että selviytyjiä olisi voinut olla kolme tai jopa neljä jos olisimme tulleet aiemmin tai jos minulla olisi ollut apukäsi hieromassa pikkuisia kun ne kohdusta tulivat. Toisaalta jos olisimme tulleet paikalle keskellä yötä; kolmen vastasyntyneen sijaan leikkaussaliin olisi saattanut jäädä näiden emä. Viiralta nimittäin repesi kohtu ja verisuoni ja koska lääkäriasema oli pian aukeamassa päädyttiin epätoivoisen paikkaamisen sijaan poistamaan kohtu ja munasarjat; mikä vastoin monen yleistä mielipidettä ei ole järkevää keisarinleikkauksen yhteydessä eikä todellakaan ole "yhdenmiehen" homma.

Kaikki päätyi kuitenkin lopulta parhain päin ja meillä on nyt neljä pientä poropentua (3n, 1u) täällä kasvamassa. Kaikki pennut ovat pirteitä ja syövät hyvin; myös Viira on toipunut moitteettomasti ja hoitaa pentuja erinomaisesti. Pennut ovat nyt vuorokauden ikäisiä ja nyt iltapunnituksessa myös Sintin ja poitsun painot olivat nousseet, joten olen luottavaisin mielin :)

Tyttö 1, merkkimusta, rinnassa valkoinen laikku. Sintti

Tyttö2, merkkimusta. Syntymäpainoltaan isoin. Ei viitsinyt odottaa ponnistusta vaan kiemurteli itse ulos emättimestä kun tuli taka-asennossa.

Tyttö3, merkkimusta, valkea laikku kaulassa ja osa varpaista valkoiset. Tuli kohdusta pöydälle "tää on ainakin kuollut" kommenttien kera, koska oli niin mönjän peitossa. Meni suoraan leikkauspöydälle ilman kuivaamisia, mutta pöydällä alkoikin huutamaan joten tuli vähän hoppu hoitaa.

Poika, merkkimusta, valkoiset sukat ja isot valkoiset kuviot rinnassa ja vatsassa. Saattaa olla alapurenta.