Kuron sairaskertomus

Melkein tasan vuosi sitten iloitsin, kun 400 € olin saanut terveen koiran - virallinen silmätarkastus osoitti, että Kuron vasemman silmän "outous" oli vain arpikudosta ja vasemman takajalan ontumiseen ei kuvauksissa löytynyt syytä ja se lähti kipulääkkeillä pois.

Paljon on kuitenkin viimeiseen vuoteen mahtunut. Vasen takajalka on kiukutellut tasaisesti muutaman kuukauden välein, oireiden kokoajan kasvaessa. Alunperinhän jalka ei vaivannut Kuroa liikkeessä lainkaan, mutta nykyään vaivan sattuessa päälle se on täysin kolmijalkainen ja tarvitsee kahden päivän kipulääkekuurin, jotta palautuu ennalleen. Olemme käyneet ortopedin juttusilla, joka ei vaivaan mitään syytä löytänyt ja mikäli Kurolla ei tule elämänsä aikana tarvetta rauhoitukseen, emme siltä lähde "turhaan" selkäkuvia ottamaan. Mikäli ongelma nimittäin on selässä, en sitä joka tapauksessa lähtisi leikkaamaan (voin vain kuvitella toipumisaikaa tuollaisen operaation jälkeen), joten kipulääkitys oireillessa olisi kuitenkin hoitona. Eli jäämme toistaiseksi elämään tämän mysteerin kanssa ja hoidamme kipua silloin kun sitä esiintyy.

Perus terveysongelmien, eli pienen korvatulehduksen lisäksi Kurolla on viimeisen vuoden aikana puhjennut epilepsia. Kuron veljellähän on epilepsia ("kunnon" kohtaukset, lääkitys) ja nyt Kuro on saanut tähän kirjoitukseen mennessä viisi kohtausta. Kuron kohtaukset ovat kuitenkin lieviä, niitä sattuu parin kuukauden välein ja ne kestävät vain muutaman minuutin - varsinaisen kohtauksen ollessa muutamien sekunttien pituinen. Kurolla kohtaukset alkavatsillä, että sen takapää menee alta, eikä se pysy jalkeilla. Kohtaukseen liittyy yleensä oksentaminen ja se päättyy lyhyeen "tyhjyydeen tuijottamiseen", jolloin koira ei selkeästi enään reagoi minuun. Tämän jälkeen Kuro palautuu täysin normaaliksi minuuttien sisällä. Kävimme toki otattamassa verikokeet, mutta niistä ei mitään löytynyt, joten epilepsia-diagnoosi olkoon nyt toistaiseksi. Lääkitystä Kuro ei vielä tarvitse.

Ja sitten se silmä. Ennen joulua alkoi silmän outous taas kalvamaan ja rokotusten yhetydessä pyysin tuttua eläinlääkäriä sanomaan mielipiteensä. Hän sanoi samoin tein, että näkeehän tuosta jo parin metrin päästä ettei se ole kunnossa. Aloitimme silmätiputuksen ja vein Kuron kuukauden päästä kontrolliin Helsinkiläiselle silmäspesialistille. Tämä sanoi suoraan, että kyseiset tipat eivät ole kyllä auttaneet ja että silmässä on paha, monitasoinen tulehdus päällä. Muutaman eläinlääkärireissun ja kolmien eri tippojen kokeilemisen jälkeen ei silmässä juuri muutosta näkynyt - ainakaan positiivista sellaista, joten päädyimme oman eläinlääkärin kanssa silmänpoiston (jota spesialistikin oli jo ehdottanut). Tänään kävimme poistamassa tikit ja nyt Kuro on oma pieni merirosvoni :)

Toivottavasti seuraava eläinlääkärireissu Kuron kanssa vasta parin vuoden päästä rokotusten uusimisen merkeissä! Juha Kareksen blogimerkinnässä "Käsitys koirien terveydestä on osin täysin vääristynyt" puhutaan mm. siitä kuinka koiran terveys on muutakin kuin lonkkaindeksejä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii nyt Kuro: A/B lonkkainen tervesilmäinen uros, joka on jalostustoimikunnan suosittelemasta yhdistelmästä ja jolla on nyt 8 vuotiaana epilepsia, jonkinsortin nivelrikko ja silmä poistettu parantumattoman tulehduksen vuoksi. Että sellasta.

Silmä ennen leikkausta.

Silmä leikkauksen jälkeen.