Saletisti sateenkaari kansaa

Kusti (Guorzzu) toimitti reilu parikymmentä vuotta sitten terapiakoiran virkaa. Suomenlapinkoiran
turkkiin on hyvä itkeä kasvukivut ja ahdistuksen sekä yksinäisyyden. Jokainen lapsi kokee varhaisnuoruudessa ja/tai teini-iässä hämmennystä ja ahdistusta, orpoutta ja outoutta. Siksi on äärimmäisen tärkeää meiltä aikuisilta osoittaa, että kaikki on ok. Vaikka olet erilainen, olet silti yhtä hyvä ja tärkeä. Lasten ja nuorten kuuluu saada rauhassa ja turvallisesti kokeilla ja tunnustella; ilman yhteiskunnan, perheen tai ystäven asettamia raameja.

Me ihmiset, emme kuitenkaan voi koskaan tehdä tarpeeksi, olla tarpeeksi riittäviä. Meihin heijastetaan omat ennakkoluulot ja ahdistukset. Vaikka sanoisimme "rakastan sinua"; vastaanottaja ei aina usko meitä. Ja siksi meillä on koirat. Siksi meillä on suomenlapinkoira. Sen rakkautta ei voi kiistää. Se ymmärtää aina ja pysyy aina vierellä eikä koskaan tuomitse.

Kun mitään ei tapahtunut, Pirtti otti suhteellisen lunkisti.

Kävimme siis Pirtin (Tuntitähden Gilka) kanssa antamassa tukemme seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolesta sekä juhlistamassa, sitä tosiasiaa, ettei heidän nykysuomessa tarvitse piilotella itseään. Gilka osoittautui oikeaksi terapia koiraksi; se oli erityisesti useiden lasten silitettävänä ja halailtavana. Pirtti otti väkijoukon ja melun oikein lunkisti. Senaatitorilla kun odotettiin paraatiin pääsyä niin Pirtti vain alkoi makaamaan kun mitään ei tapahtunut. Selvästi meidän maalaistyttöä kuitenkin väkijoukko väsytti, sillä paraatin jälkeen kun menimme koirapuistoon niin normaalisti sosiaalinen Pirtti vain kyyhötti jaloissani. Tiesin ettei Pirtti pahemmin hötkyilisi, mutta ihan näin loistavasti en osannut odottaa sen käyttäytyvän.